Nanomateriaalit aurinkosuojissa
Miten aurinkosuojatuotteet vaikuttavat?
Auringonpolttamien välttämiseksi suojaamme ihoamme UV-säteiltä (UVA- ja UVB-säteiltä) aurinkosuojatuotteilla. Näiden tuotteiden sisältämät suodatinaineet toimivat kahdella eri tavalla. Osa niistä on mineraalipohjaisia ja heijastaa UV-säteitä pois iholta kemikaalien, kuten titaanidioksidin (TiO2) ja sinkkioksidin (ZnO), nanomuotojen avulla. Mineraalisuodattimien vaikutus alkaa heti, kun tuote on levitetty iholle. Kemiallisten aurinkosuojatuotteiden suodattimet sisältävät oksibentsonia ja muita vastaavia aineita. Ne täytyy levittää iholle ennen auringolle altistumista, koska ne suojaavat ihoa absorboimalla UV-säteitä.
Aurinkosuojatuotteissa käytettävien UV-suodattimien pitoisuus määräytyy halutun aurinkosuojakertoimen (sun protection factor, SPF) mukaan. Pitoisuuksia valvotaan, eivätkä ne saa olla mineraalisuodattimissa yli 25 % ja kemiallisissa suodattimissa yli 10 % lopputuotteen koostumuksesta.
Miksi aurinkosuojatuotteissa käytetään nanomateriaaleja?
Mineraalipohjaiset UV-suodatinaineet sisältävät nanohiukkasia ja antavat pitkäkestoisemman suojan, koska ne ovat stabiilimpia kuin kemialliset suodatinaineet. Sinkkioksidin (ZnO) katsotaan suojaavan tehokkaimmin. ZnO- ja TiO2-nanohiukkasia sisältävät aurinkosuojatuotteet mahdollistavat ei-valkoisen pinnan, kuten kemikaalipohjaisetkin tuotteet.
Onko nanohiukkasia sisältävien aurinkosuojatuotteiden käyttö turvallista?
Kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea (SCCS) on esittänyt huolenaiheena titaanidioksidia sisältävien suihkutettavien aurinkosuojatuotteiden turvallisuuden, koska tämän aineen epäillään aiheuttavan syöpää sisään hengitettynä.
Ihmisten suojaamista varten kaikissa tuotteissa, jotka sisältävät titaanidioksidia yli tietyn pitoisuusrajan, on oltava tuote-etiketissä seuraava varoitus: ”Varoitus! Suihkutettaessa voi muodostua vaarallisia sisäänhengitettäviä pieniä pisaroita. Älä hengitä suihketta tai sumua.”
Aurinkosuojatuotteet ja ympäristö
Vaikka ympäristövaikutuksista on vain vähän tietoa, kemialliset suodatinaineet, kuten oksibentsoni, on yhdistetty korallien haalistumiseen ja niiden on ilmoitettu häiritsevän hormonitoimintaa. Näiden löydösten vuoksi esimerkiksi Havaijilla on varotoimena rajoitettu kyseisen aineen käyttöä.
Mineraalipohjaisista suodatinaineista on saatavilla vain muutamia tutkimuksia. Laboratorioympäristöön on vaikeaa rakentaa luotettavat olosuhteet, joissa ovat mukana kaikki ympäristömuuttujat, aurinkosuojatuotteen ainesosat ja näiden väliset vuorovaikutukset.
Myös hiukkasten koon, muodon ja pinta-aineiden vaihtelu voi vaikuttaa tuotteiden mahdolliseen vaarallisuuteen. Vaikka sinkki on välttämätön ravintoaine, se voi olla myrkyllinen suurina pitoisuuksina erityisesti vesieliöille.
Sekä sinkkioksidille että sinkkikloridille on olemassa yhdenmukaistettu luokitus, jonka mukaan nämä aineet ovat myrkyllisiä vesieliöille, kun niiden pitoisuus on alle 10 mg/l. Titaanidioksidin ympäristövaikutuksille ei ole yhdenmukaistettua luokitusta tällä hetkellä.