Nanomateriaaleille altistuminen
Vaarallisen aineen aiheuttaman riskin arvioinnissa altistumisen arviointi on keskeisellä sijalla. Tämä johtuu siitä, että vaikka kemikaaliin saattaa liittyä tiettyjä terveysvaaroja, vaarat eivät toteudu, elleivät ihmiset tosiasiallisesti altistu kemikaalille. Sama periaate pätee nanomateriaaleihin. Siitä syystä on olennaisen tärkeää ymmärtää, voivatko ihmiset altistua nanomateriaaleille arkielämässään työssä tai kotona ja jos, niin miten.
Nanomateriaalit ovat luonteeltaan sellaisia, että ne pyrkivät tarttumaan yhteen suuremmiksi yksiköiksi, joita kutsutaan aggregaateiksi ja agglomeraateiksi. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, miten ne reagoivat esimerkiksi keuhkokudoksen kanssa.
Lisäksi monissa nykyisin markkinoilla olevissa tuotteissa nanomateriaalit sisältyvät erilaisiin matrikseihin, jotka vaikuttavat siihen, miten ne ovat käyttäjän tai ympäristön saatavilla.
Mutta voivatko nanomateriaalit vapautua tällaisista matrikseista ja miten helposti nanomateriaalit irtoavat suuremmista aggregaateista tai agglomeraateista? Nykyään on jo laadittu yleinen kehys, jonka avulla määritetään nanomateriaalien vapautuminen jauheista (ISO/TS 12025:2012).
Lisätutkimusta tehdään uusien välineiden kehittämiseksi. Tavoitteena on muun muassa kehittää henkilökohtaisia tarkkailulaitteita nanohiukkasille altistumisen mittaukseen työpaikalla.